Tuumat ja tuntumat: Miten ja milloin maastopyöräily kehittyi Suomessa?

ma 16. syyskuuta 2019 11.18.00

Monet kerrat Suomessa on uutisoitu: ”Maastopyöräily kasvaa maamme ykköslajiksi.” Mutta milloin kaikki alkoi Suomessa? Milloin Suomen Latu on innostunut pyöräilystä metsäpoluilla ja maastossa? Sitä on tapahtunut tähän päivään mennessä ainakin 10 kertaa.

Ensimmäinen maastopyörätempaus toteutettiin jo 40 vuotta sitten. Silloin Suomen Ladun tuore tiedotuspäällikkö Tauno Hentilä lähestyi polkupyörävalmistaja Tunturia ja ehdotti yhteistyötä poluille ja metsäänkin soveltuvan pyörän kehittämiseksi. Taunon mukaan pyörän pitäisi olla astetta parempi kuin armeijan ”munamankeli”.

Ensimmäinen testiporukka sai seitsemän testipyörää käyttöönsä toukokuussa 1981. Valokuvien ja raporttien perusteella ne kyllä näyttävät tavallisilta maantiepyöriltä. Ja kyllähän ensimmäinen toive oli testin jälkeen: ”Tarvitaan leveämmät renkaat ja myös maastoon soveltuvat vaihteet.” Testiretki suuntautui Kangaslammen ja Soisalon maisemiin, jossa oppaana toimi Esko Nyrhilä ja porukan emäntänä järjestösihteeri Lea Sarkeala. Lea kertoi nyt neljä vuosikymmentä myöhemmin: ”Hurja oli reittimme. Kuljimme polkuja seuraten, mutta välillä jouduimme umpimetsään, suolle ja jopa lumihankeen. Siis testiolosuhteet olivat erinomaiset.”

Latu ja Polku -lehdessä kerrottiin 1980-luvulla, että ”pyöräilyn uusi aalto oli ilahduttava ilmiö kuntoilussa”. Harmi kuitenkin oli, että se oli kehittynyt yksipuolisesti ”asvaltti- ja pakokaasupyöräilyn” suuntaan. Nyt Latu halusi kehittää sekä maastoon soveltuvia pyöriä että polkuverkostoja pyöräilijöiden käyttöön.

Joka vuosi maastopyöräily oli esillä järjestön ohjelmistossa. Uuden selkeän piristysruiskeen laji sai vuonna 1988, kun Kouvolan maisemissa järjestettiin ensimmäiset Pyöräsuunnistuksen SM-kilpailut. Silloin mukana oli jo muutama leveärenkainen maastopyörä, mutta suurin osa kisailijoista käytti tukevarunkoisia peruspyöriä ja omatekoisia viritelmiä. Sarja M40 voitettiin Jopolla, koska sitä oli kuulemma helppo kantaa Käyrälammin-Utin vaikeissa maastoissa. Kilpailun johtajana toimi Kouvolan Ladun puuhamies Antero Rossi, joka tiedettiin päteväksi suunnistajaksi, hiihtäjäksi, melojaksi jne. Heti ensimmäisiin kisoihin saatiin houkuteltua useita hiihtosuunnistuksen huippuja kuten Anssi ja Virpi Juutilainen. Mutta kaikkein tärkeintä oli se, että nyt saatiin uudet tarkennetut säännöt kisoihin. Pääosin säännöt ovat edelleen voimassa.

Pyöräsuunnistus oli tämän jälkeen yksi Suomen Ladun vetovoimaisimmista tapahtumista reilun viiden vuoden ajan, jonka jälkeen se luovutettiin Suomen Suunnistusliitolle – ilman luovutuskorvauksia. Laji on sen jälkeen kehittynyt jopa maailmanlaajuisesti suunnistajien ja maastopyöräilijöiden keskuudessa.

Suomen Ladun maastopyöräinnostus jatkui ensimmäisen kymmenen vuoden jälkeen jopa siinä määrin, että Suomeen perustettiin ”Maastopyöräclubi”. Sen vetäjänä toimi eläkkeelle lähtöönsä saakka Tauno Hentilä. Toimiston väestä erityisesti Anja Leskinen ja Jari Hahkala olivat innolla mukana. Myös mm. Ladun kamreeri Timo Nisula innostui pyöräilystä. 

Seuraava iso maastopyöräinnostus saatiin silloin, kun Kiilopään opas Dominic Arduin julisti Kiilopään maastopyöräkeskukseksi vuonna 1995 ja ryhtyi järjestämään mm. erittäin vaativia pyörävaelluksia yli tuntureiden määränpäänä Jäämeri. Näistä maastopyörätapahtumista ja uusien reittien merkitsemisestä sekä reittikarttojen teosta voi lukea enemmän www.kiilopaa.fi/blogi. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että Suomen Latu oli vahvasti mukana silloin, kun maastopyöräilylle ”avattiin uutta latua” Suomessa.  

Tuomo Jantunen

Ladataan...