Tuumat ja tuntumat: Millainen oli kansanhiihtojen mahalasku?

ma 17. helmikuuta 2020 08.18.00

Kansanhiihdot on ollut sekä kansallisesti että erityisesti järjestön jäsenmäärään suhteutettuna Suomen Ladun merkittävin aikaansaannos. Tämä suomalaisia ja välillä kaikkia Pohjoismaitakin liikuttava hiihtotempaus sai alkunsa heti sotien jälkeen Suomen Ladun aloitteesta ja opetusministeri Eino Pekkalan innostamana. Siihen liittyi välittömästi 39 järjestöä ja viranomaistahoa. Mukana olivat kaikki liikuntajärjestöt, puolustusvoimat, ammattiyhdistysliike, työnantajat kuin myös poliittiset nuorisojärjestöt laidasta laitaan. Jo heti ensimmäisinä vuosina saatiin kansalaiset laduille ja lunastamaan itselleen hiihtomerkki puseron hihaan tai rintapieleen. Siitä alkaen joka vuosi markkinoille tuli uusi tunnus ja merkki.

Aluksi merkit olivat pahvisia, mutta kohta jo metallisia ja kankaisia. Lukemat olivat mahtavat: vuonna 1947 merkkejä myytiin 244 474 kpl ja niistä kertyi rahaa joka vuosi yli 2 miljoonaa markkaa. Tämä summa luovutettiin – ei suinkaan urheilulle ja liikunnalle – vaan Kansanavulle vaikeissa oloissa asuvien suomalaisten hyväksi. Tunnuslause oli kaikkiin vetoava: ”Ladulta saat merkin rintaan, terveyden ja ilon hintaan.”

Kansanhiihdot oli Suomen Ladun silloisen toimistosihteeri Frans ”Jonne” Saastamoisen ideoima ja työstämä. Hän oli mukana toiminnassa aina vuoteen 1981 saakka eli 36 vuotta. Toimintaa pyöritettiin Suomen Ladun toimistosta käsin 20 vuoden ajan. Ja nimenomaan käsin, koska järjestelyt vaativat paljon merkkien ja korttien käsittelyä, myyntiä sekä materiaalin postittamista kautta Suomen.

Kansanhiihtäjien määrä kasvoi ensimmäisen vuosikymmenen aikana tasaisesti ja ylitti 500 000 suorittajan rajan vuonna 1955. Ensimmäistä kertaa päästiin miljoonaan hiihtäjään vuonna 1963. Siinä ei tarvittu opetusministeriön tukea eikä sponsoreita, vaan kaikki hoitui merkkejä myymällä. Tietysti lukemiin vaikutti hyvin paljon talven lumisateet. Näin jälkikäteen voisikin tulkita eri vuosien säätietoja katsomalla tilastoista, kuinka paljon väkeä on osallistunut kansanhiihtoon.

Vuosi 1973 oli suuren muutoksen aikaa. Suomessa oli silloin viisi kuntoliikuntajärjestöä, joista yksi oli Suomen Latu ry. Nämä järjestöt päättivät perustaa rekisteröimättömän palvelupisteen eli Kuntotoimiston, jonka toimistopäällikkönä työskenteli noin kahdeksan vuotta Timo Haukilahti. Suomen Ladusta siirrettiin Kansanhiihtojen hoito Kuntotoimistoon. Osallistujien määrät jopa kasvoivat, mutta suurin muutos tapahtui paikallisten järjestäjien keskuudessa: kunnat tulivat entistä enemmän mukaan ja paikallisyhdistysten suoritukset vähenivät. Myös esimerkiksi Latu ja Polku -lehtien sivuilla näkyvyys väheni ratkaisevasti. En koskaan tullut kysyneeksi Jonne Saastamoiselta, miksi Latu luopui kansanhiihdoista. Olikohan keskeinen syy siinä, että uutta toimintaa piti saada järjestölle ja sitä kautta Suomen Ladun jäsenmäärät nousuun? Vai oliko Latu ”pakotettu” tähän siirtoon Niemen komitean esityksen mukaisesti? Varmuudella myös OPM:n Heikki Klemolalla oli silloin sanansa sanottavana… 

Varsinainen Kansanhiihtojen ”mahalasku” tapahtui sen jälkeen, kun Kuntotoimisto lakkautettiin vuonna 1982, ja sen ylläpitämät tehtävät jaettiin. SVUL ja TUL päättivät, että Suomen Kuntourheiluliitto (SKUL) saa Kansanhiihdot, ja Työväen Kuntoliitolle (TKL) tulee ”Suomi pyöräilee 1980-luvulla” -projekti. Periaate oli kuten HS:n toimittaja Pekka Aaltonen kirjoitti: ”Sulle-mulle -periaate”. Samalla siirrettiin Kuntotoimiston saamat valtionavut edellä mainituille järjestöille. 

Innokkain Kuntotoimiston purkaja ja tehtävien jakaja oli SKUL:n toiminnanjohtaja Heikki Niininen. Hänellä oli ajatus, että Suomen Hiihtoliitto kaikkine hiihtoseuroineen tulisi toimimaan Kansanhiihtojen vahvana toteuttajana. Näin ei kuitenkaan koskaan tapahtunut, ja vähitellen koko Kansanhiihdot kuivui kasaan. Suomen kansan suurin liikuttaja hävisi jo tultaessa 1990-luvulle, jolloin Hiihtoliitto puuhasi ”Perhesompa”-tapahtumien kanssa. Avustusrahat pysyivät samassa jakosuhteessa aina siihen saakka, kunnes sekä TKL että SKUL lakkautettiin 2000-luvulla.

Nykyään näistä 1970-luvulla vaikuttaneista viidestä kuntojärjestöistä toimii enää Suomen Latu ry – elinvoimaisena ja koko ajan kasvavana ja aitona kansalaisjärjestönä. Muuten: Kansanhiihtojen huikeasta historiasta olisi syytä tehdä aivan oma laaja historiallinen selvitys: siitä saisi jopa jännityskertomuksen.

Tuomo Jantunen

Ladataan...