Tilaa uutiset sähköpostiisi

Ajankohtaiset järjestöuutiset 11 kertaa vuodessa.

Uutishaku

Hae aihealueittain

Ota yhteyttä

Yhdistyspalveluiden ajankohtaiset uutiset ovat Suomen Ladun tuottamia. Uutisista vastaavat Johanna Yli-Opas ja Marianne Holmberg. Yhteydenotot ja palautteet:

yhdistyspalvelut@suomenlatu.fi

Panosta uusiin kasvoihin!

Panosta uusiin kasvoihin!

pe 16. helmikuuta 2018 08.41.00

Nurmijärven Ladun toiminnassa on muutaman vuoden yritetty satsata uusien tulokkaiden vastaanottoon. Uusi tulokas jää helposti taka-alalle kun muut tuntevat toisensa ja jutut ovat sen mukaisia.

Kun yhdistykseen tulee uusia kasvoja, ei vastaanottamisessa välttämättä riitä pelkkä tervetulotoivotus. Kaveri olisi saatava porukoihin mukaan.

NurLan toimintaan kuuluvat viikkomelonnat, joihin osallistuminen tapahtuu pääosin melontakurssien luontevana jatkeena. Viikkomelonnat ovat avoimia, myös ei jäsenille. Silloin tällöin melomaan saapuu myös täysin tuntemattomia kasvoja. Tiedämme, että viikkomelojien vetäjät ovat onnistuneet omalla toiminnallaan, ystävällisyydellä, avoimuudella ja nöyrällä lajiasiantuntijuudellaan (emme ole mestareita, mutta mukavia) saamaan yhdistykseemme uusia harrastajia ja toimijoita.

Haastattelin hyvinkääläistä jäsentämme Ari Nivalaista miksi hän kiinnostui toiminnastamme ja lähti mukaan. Ari ilmaantui viikkomelontoihin loppukesästä 2016 ja on nyt toiminut viime kesän ohjaajana viikkomelonnoissa ja melontakursseilla.

Kuinka pitkään olet harrastanut?

Melontaharrastukseni on melko tuore harrastus. Olen melonut kaksi kokonaista kesää suhteellisen aktiivisesti. Melonnan aloittamiseen vaikutti pidempiaikainen kiinnostukseni lajia kohtaan ja etsin jotain itselle mielekästä liikuntamuotoa huonon selkäni kuntoutukseen ja lihaskunnon ylläpitoon. Muutenkin pidän luonnossa liikkumisesta varsinkin vesillä.

Miksi hakeuduit seuratoimintaan?

Aluksi meloin ihan itsekseni ja tietysti itseopiskelin melontaa. Muitakin vesilajeja harrastaneena homma lähti mielestäni hyvin käyntiin. Halu kehittyä melojana ja melontaporukan hakeminen ihan oman turvallisuudenkin kannaltakin oli se mikä veti minut seuratoimintaan mukaan melko nopeasti. Nurmijärven Ladun toimintaa seurasin hetken sosiaalisen median kautta.

Miten mielestäsi ensikontaktit sujuivat?

Ensimmäisen keskiviikkomelontakerran tunteet olivat aika sekavat, tunsin itseni liian aloittelijaksi porukkaan mukaan. Meinasin säikähtää tenttiä joka tuli, kun vajalla kyselin mukaan pääsemistä. Oliko EPP1 suoritettu (no ei, mikä se on?) Oletko paljon melonut (no en, mutta haluaisin). Taisi silloin olla kolmen kuukauden omatoiminen kokemus melonnasta. Pääsin kuitenkin vesille oman kajakin turvin. Siitä se sitten lähti, porukkaan pikkuhiljaa tutustuminen. Mielestäni pääsin porukkaan mukaan vaikka en mikään suupaltti olekaan, sain hyviä tekniikkavinkkejä ym. kiertäessämme Sääksiä kädet hapoilla ja rakoilla.

Entä jatkossa, hyväksyttiinkö sinut joukkoon?

Muutaman melontakerran jälkeen vetäjät kyselivät, että kiinnostaisiko ohjaaminen ja kouluttautuminen melonnan mahtavaan maailmaan. Tämä oli juuri sitä mitä halusin seuratoiminnasta. Innostukseni ja halu oppia paremmaksi melojaksi vain kasvoi. Halu myöskin jakaa oppimaani tietoa eteenpäin kasvoi taitojen karttuessa eli uskalsin jo sanoa, että harrastan melontaa.

Lähditkö toimintaan?

Ensimmäinen kesä alkoi taittua syksyyn ja maileja tuli laputettua niin paljon kuin kerkesin. Kesän aikana keskiviikkomelonnat tulivat tutuiksi ja tein omia retkiäkin yksin ja tyttären kanssa. Lisäksi liityin myös Hyvinkään Ladun rinnakkaisjäseneksi, jotta pääsisin myös heidän melontaretkille mukaan. Koin, että sosiaalinen kanssakäyminen tuo oman mausteensa harrastamiseen.

Mikä vaikutti mukaantuloon eniten?

Nurmijärven Latuun tulooni vaikutti aktiivinen toiminta ja tunne turvallisesta harrastusympäristöstä. Ehdottomasti iso asia oli mahdollisuus päästä toimintaan mukaan omalla panoksellani vaikka vasta alkumetreillä melojana olenkin. Uuden harrastajan mukaan ottaminen on aina haastavaa ja yksilöllistä.

Miten koit porukkaan sisäänpääsemisen?

Mielestäni porukkaan sisäänpääsemiseen vaikuttaa tulokkaan huomioiminen juttelemalla ja vinkkien antamisella sillä tasolla mitä hän itse haluaa, eli ei tuputeta, jolloin tulee helposti alemmuuden tunne, jonka kautta ei halua enää osallistua. Uusien harrastajien suusta ei mielestäni saisi kuulla, että ”te olette niin hyviä” vaan pitäisi kuulla ”te olette niin kivoja”, että haluan tulla uudestaan.

Oletko ajatellut laajentaa harrastustasi muihin NurLan lajeihin?

NurLan muista aktiviteeteista kiinnostaa maastopyöräily, jota myöskin hiukan tulee harrastettua. Melonta tuntuu kyllä vievän oman vapaa-aikani aika tehokkaasti. Maastopyörälenkeille varmasti joskus tulen osallistumaan, mutta juuri nyt painin itseni kanssa noitten samojen asioiden kanssa mitä aikaisemmin kerroin uusien melojien kohdalla. Poljetaan hieman kilometrejä pohjalle ennen mukaan tuloa, etten jää jalkoihin ja pääsen hengissä perillekin.

Teksti: Ari Nivalainen ja Keijo West

 

Ladataan...