Tilaa uutiset sähköpostiisi

Ajankohtaiset järjestöuutiset 11 kertaa vuodessa.

Uutishaku

Hae aihealueittain

Ota yhteyttä

Yhdistyspalveluiden ajankohtaiset uutiset ovat Suomen Ladun tuottamia. Uutisista vastaavat Anniina Iivarinen ja Marianne Holmberg. Yhteydenotot ja palautteet:

yhdistyspalvelut@suomenlatu.fi

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu – VAPEPA historiasta nykypäivään

Vapepa-harjoitus alkamassa Jyväskylän Ladun majalla syksyllä 2020.

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu – VAPEPA historiasta nykypäivään

ti 25. toukokuuta 2021 09.00.00

Jyväskylän Latu on valtakunnallisesti tarkasteltuna merkittävä toimija Vapepassa. Sen hälytysryhmässä on 120 jäsentä ja jäsenten aktiivisuus on hyvä. Mutta mitä on tapahtunut, miksi Vapepa on perustettu ja kuinka Jyväskylän Latu on ollut mukana toiminnassa koko Vapepan historian ajan tai jopa aikaisemmin?

Menemme ajassa päivämäärään 6.3.1960 ja meren ääreen kaupunkiin nimeltään Kotka. Sinä päivänä 7-vuotias pieni tyttö lähti hiihtoretkelle meren jäälle, eikä koskaan palannut takaisin kotiin. Hänet löydettiin kolmen vuorokauden kuluttua menehtyneenä kahdenkymmenen kilometrin päässä jäältä, läheltä saaren rantaa. Silloin voimassa ollut lainsäädäntö ei määritellyt kuka olisi viranomaisena vastuussa etsintätehtävistä, mutta luonnollisesti asiassa käännyttiin poliisin puoleen.

Suomen Ladussa toimi siihen aikaan urheiluneuvoja Raine Valleala. Hän alkoi organisoimaan eri latuyhdistyksiin pelastuspartiotoimintaa, jolla nimellä asia tuotiin silloin julkisuuteen. Uranuurtajana toimi Kuusankoskella Kuusaan Latu yhdessä SPR:n kanssa, joka käynnisti pelastuspartiotoiminnan jo samana vuonna 1960. Se antoi voimansa sekä Kuusankosken, että Kouvolan Poliisin käyttöön. Virallisesti Kouvolan pelastuspartio perustettiin 15.11.1962.

”Pelastuspartio Jyväskylään järjestysvallan avuksi” otsikoi Keskisuomalainen 7.5.1962. Edellisenä päivänä oli Jyväskylän Ladun aloitteesta kokoontunut kolmentoista eri järjestön edustajat pohtimaan pelastuspartiotoiminnan perustamista
Jyväskylään. Kokouksen puheenjohtajana toimi Jyväskylän Ladun puheenjohtaja teknikko Pentti Harjula.

Jyväskylän Latu ry:n kokoon kutsuman pelastuspartiotoiminnan alkuun panevaan kokoukseen kerhohuoneessa osoitteessa Kilpisenkatu 2 osallistui 6.5.1962 yhteensä 27 henkilöä eri järjestöistä. Kokouspöytäkirja toteaa mm. seuraavaa: ”Kokouksen alustuksen piti Suomen Latu ry:n hallituksen jäsen liikunnanohjaaja Raine Valleala. Hän piti erittäin mielenkiintoisen esitelmän pelastuspartiotyön merkityksestä sekä selosti siinä tarvittavien välineitten käyttöä ja havainnollisti esitystään mm. radiopuhelimin ja merkinantokynin.”

Mukana kokouksessa olivat edustajat seuraavista yhdistyksistä: Jyväskylän Latu ry, Jyväskylän Metsänkävijät, Sairaanhoitajaliitto, Seurakunnan Siniset, Suomen Punainen Risti, Alakeiteleen Latu ry, Suolahden sotilaspiirin esikunta, Jyväskylän poliisilaitos, Jyväskylän SpE, Palokan Urheilijat, Laturetkeilijät ry, Jyväskylän seudun RAU-yhdistys, Suomen Latu ry ja Keski-Suomen Palveluskoirayhdistys. Kokouspöytäkirjan mukaan ”katsottiin toiminta alkavan välittömästi, jota varten pyydettiin eri yhdistyksiä nimeämään valmistelevaan toimikuntaan omat edustajansa.”

Pelastuspartion jäsenillä tuli olla tehtävillä mukana henkilökohtaiset välineet, jotka Raine Vallealan ohjeen mukaan olivat: lähiseudun kartat, kompassi, otsa- tai taskulamppu, ensiapupakkaus, ns. sissipakkaus (muona), tulitikut, puukko, paarivaate, kenttäpakki, köyttä ja vihellyspilli. Joitakin näistä edellä mainituista varusteista kuuluu edelleen hälytysrepun sisältöön.

Vuonna 1964 toiminta oli Jyväskylässä jo täydessä käynnissä. Jyväskylän Ladussa toimi kahdeksan pelastuspartiota. Kussakin partiossa oli 4–10 henkilöä ja kunkin henkilön kohdalle merkittiin, oliko hänellä käytössään auto, moottoripyörä,
mopo, polkupyörä tai suunnistusvälineet ja oliko henkilö suorittanut ensiapukurssin. Jokaisesta partiosta oli laadittu tietokortti, johon oli merkitty myös henkilön osoite ja mahdollinen puhelinnumero.

Siitä kuinka partiot hälytettiin, ei valitettavasti löytynyt dokumentteja. Puhelin oli kuitenkin jo useilla partioiden jäsenillä, joten puhelin lienee ollut käytetyin väline hälytyksissä. Myöskään tehtävien määristä ja millaisia tehtäviä suoritettiin, ei löytynyt dokumentteja Jyväskylän Latu ry:n Kansallisarkistoon tallennetuista asiakirjoista.

Alkuvuosien innostuksen jälkeen Jyväskylän Ladun pelastuspartiotoiminta alkoi hiipua 1970-luvun loppupuolella ja vasta myöhemmin 2000-luvulla toiminta alkoi jälleen kehittyä ja voimistua nykyiseksi vahvaksi osaksi Vapepaa, Vapaaehtoista pelastuspalvelua.

Menemme ajassa päivämäärään 24.5.1963 ja pohjoiseen Muonion ja Enontekiön kuntien rajalle. Tällöin huomattiin 5-vuotiaan tytön poistuneen kotitalonsa pihapiiristä. Etsinnät käynnistettiin poliisin ja lukuisten siviilihenkilöiden toimesta. Pienokainen löydettiin menehtyneenä Ullajoen rantavedestä Enontekiön puolelta 5.6.1963. Hänen arveltiin kulkeneen jopa 60–80 kilometrin matkan metsiä pitkin löytöpaikalle. Etsintöihin osallistui mm. liikkuvan poliisin nuorempi konstaapeli Urpo Rainto, joka lähti kehittämään poliisin ja Vapepan yhteistyötä. Vapepa perustettiin osittain tämän tapahtumaketjun seurauksena vuonna 1964.

Nykyisin Vapepa on 53 eri järjestön muodostama verkosto, jonka hälytysryhmät tukevat viranomaisia onnettomuuksissa ja muissa kriisitilanteissa. Useimmiten tehtävä on edelleen kadonneen henkilön etsiminen, mutta tehtävä voi olla myös evakuointi, henkisen tuen antaminen, liikenteen ohjaus tai muu viranomaisen osoittama tehtävä. Vapepan toimintaa koordinoi SPR ja maassamme on noin 10 000 vapaaehtoista yli tuhannessa hälytysryhmässä.

Jyväskylän Ladulla on yli 50-vuoden historia vapaaehtoisesta pelastuspalvelutoiminnasta. Sinä aikana useat sadat henkilöt ovat tehneet lukemattomia työtunteja erilaisissa pelastustehtävissä ja olosuhteissa. Aikaa on myös käytetty suunnitteluun ja harjoitteluun. Yhdistävänä tekijänä kaikilla toimintaan osallistuneilla henkilöillä on ollut pyyteetön halu auttaa hätään joutuneita ihmisiä.

Koulutukset, harjoitukset, jatkuva oppiminen ja kehittyminen eri tehtävissä ovat se toiminnan runko, jolla tulevat tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja ammattimaisesti.

Sinä hyvä lukija, joka olet jo mukana tässä tärkeässä toiminnassa, lämpimät kiitokset sinulle osallistumisestasi. Ja sinä hyvä lukija, joka et ole vielä mukana Jyväskylän Ladun Vapepa-toiminnassa, nyt sinulla on hyvä aika ja mahdollisuus liittyä joukkomme. Mielenkiintoiset tehtävät odottavat sinua. Hälytystehtäviä vuonna 2020 oli yli neljäkymmentä painottuen loppukesän ja alkusyksyn marjanpominta-aikaan. Lisäksi järjestettiin useita koulutuksia ja harjoituksia. Jyväskylän Ladun hälytysryhmän johtajana toimii Juha Vimpari.

Teksti ja kuva: Heikki Viljanen 

Lähteet: Latu ja Polku 4/1960, 6/1960, 3/1969, Keski-Suomalainen 7.5.1962, Jyväskylän Latu ry, pöytäkirja 6.5.1962, pelastuspartioiden henkilötietokortit 1964, Yle Uutiset 29.3.2014, vapepa.fi

Juttu on julkaistu Jyväskylän Ladun jäsenlehdessä, juhlanumero 1/2021.

Ladataan...