Tilaa uutiset sähköpostiisi

Ajankohtaiset järjestöuutiset 11 kertaa vuodessa.

Uutishaku

Hae aihealueittain

Ota yhteyttä

Yhdistyspalveluiden ajankohtaiset uutiset ovat Suomen Ladun tuottamia. Uutisista vastaavat Johanna Yli-Opas ja Marianne Holmberg. Yhteydenotot ja palautteet:

yhdistyspalvelut@suomenlatu.fi

Tuumat ja tuntumat: Tavallisten ihmisten olympialaiset

Tuumat ja tuntumat: Tavallisten ihmisten olympialaiset

ma 20. heinäkuuta 2020 08.00.00

Tuumat ja tuntumat oli Suomen Ladun ex-toiminnanjohtaja Tuomo Jantusen palsta Latu ja Polku -lehdessä kesäkuusta 1989 tammikuuhun 2006. Näitä tietoiskuja tuli jäsenistön luettavaksi kaikkiaan 132 kpl. Nyt meillä on mahdollisuus lukea vielä sellaisia tarinoita, joita ei ole aikaisemmin julkaistu. Näitä on 52 kpl eli uusi historiallinen tarina joka toinen viikko kahden vuoden ajan.

V Kuntoiluolympialaisista voisi kirjoittaa kymmeniä mielenkiintoisia ja hyvin erikoisia tarinoita, mutta niitä voinee lukea myöhemmin Suomen Ladun historiikista. Nämä vuoden 1997 kansainväliset leiripäivät oli tapahtumana järjestön suurin, kaunein ja kansainvälisin. Vierumäen maisemissa suoritettiin kolmen vuorokauden aikana 30 000 liikuntasuoritusta. Väkeä oli saapunut 24 eri maasta, ja kaikkiaan eri tapahtumiin otti osaa yli 9 000 henkilöä. Kaikki majoituspisteet niin Vierumäellä, Heinolassa, Lahdessa ja Vääksyssäkin täyttyivät. Mutta mikä olikaan kaiken tämän kansainvälisen suurtapahtuman taustalla?

Suomen Latu oli liittynyt Kansainväliseen Kuntoliikuntaliittoon (IVV) 10 vuotta aikaisemmin. Siinä vahvasti vaikuttanut henkilö oli ”kävelylähettiläs” Ulf Sjölund. Yksi tuon liiton arvostetuista johtajista ja kv. olympialiikkeen tutkijoista – Walter Mallmann oivalsi silloin Suomen Urheilumuseossa käydessään, että olympialiike voitaisiin levittää nimenomaan IVV:n kautta myös tavallisen kansan keskuuteen. Silloin ei kilpailtaisi nopeudessa, vaan kaikki voisivat olla osanottajia ja sitä kautta voittajia. Ensimmäiset IVV-Olympialaiset pidettiinkin vuonna 1989 Saksassa.

Kansainvälisen Kuntoliikuntaliiton vahvoja kansakuntia ovat olleet Saksa ja muut Keski-Euroopan maat, Pohjoismaista Norja sekä Yhdysvallat ja Japani. Näihin maihin oli perustettu paikallisia ja valtakunnallisia IVV-järjestöjä. Keskeisimpänä toimintamuotona on ollut vähintään 10 kilometrin kävelyiden järjestäminen. Muita lajeja ovat olleet pyöräily, uinti ja hiihto. Osanottajat ovat keränneet leimoja, joita on saanut tuhansista eri tapahtumista. Kun sitten leimoja on osallistujakorteissa riittävästi, on voinut ostaa suoritusmerkkejä. Tämä on muistuttanut paljolti sitä, miten Suomen Latu toimi kansanhiihtoja edistäessään 1960-luvulla.

Monista yrityksistä huolimatta Suomessa merkkijärjestelmään vihkiytyneitä oli vain kourallinen 1990-luvulla, vaikka suomalaisia tapahtumia oli IVV:n laajassa kalenterissa joka vuosi noin 50 kpl. Tästä hieman harmistuneena ehdotin sekä Suomen Ladun hallitukselle että IVV:n johtokunnalle, että varmasti tähän kansainväliseen toimintaan saataisiin vauhtia, jos voisimme järjestää V kuntoiluolympialaiset Suomessa. ”Näiden suurtapahtumien järjestämisen me osaamme.”

Innostus kasvoi kansainvälisesti ja myös Vierumäellä, jota ajattelimme tapahtumapaikaksi. Olivathan Suomen Urheiluopiston rakennukset ja maastot erittäin sopivia tähän tarkoitukseen. Siellä oli silloin myös johtajia, jotka varmaan suhtautuisivat asiaan myönteisesti: Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Tapani Ilkka sekä olympiavoittaja Pekka Vasala – Urheiluopiston rehtori ja varatoimitusjohtaja.

Päätökset tehtiin, järjestelyt etenivät ja sopimuksia allekirjoitettiin jo pari vuotta ennen tapahtumaa – myös Suomen Olympiakomitean kanssa. Tuli kuitenkin vastoinkäymisiä: Kansainvälinen Olympiakomitea jopa kielsi sanan olympialaiset käytön, ja tietysti viiden olympiarenkaan käyttö oli ehdottomasti kielletty. Se aiheutti monien logojen uudelleen suunnittelua. Ja merkeistä piti peittää viralliset olympiatunnukset.

Kuntoiluolympialaiset pidettiin. Kaikki ohjelmat olivat tasokkaita ja tietysti tärkeintä oli se, että kansainväliset kuntoilijat saivat diplomit ja mitalit kaikista kävelyistä (10-42 km), pyöräilyistä (40-100 km), uinneista (300-1000 m) ja suosituista rullasuksihiihdoista (10 km). Mitaleja jaettiin yli 10 000 kpl. Iltaohjelmia varten rakennettiin esiintymislava Valkealammen päälle ja kansa istui jyrkässä rinnekatsomossa joka ilta. Mm. Tamara Lund orkestereineen esiintyi. Suuri pettymys oli, että olympiavoittaja Pekka Vasala ei ilmestynyt avajaisten haastatteluun. Onneksi paikalla oli toinen olympiavoittaja – Marja-Liisa Kirvesniemi

Lähes 500 talkoolaista työskenteli Vierumäellä viikon ajan. Suurin joukko tuli Seppo Rautiaisen johdolla Heinolan Ladusta. Myös taloudellisesti tapahtuma oli menestys. Paikallisyhdistykset palkittiin rahapalkinnoilla, joita jaettiin yhteensä 120 000 markkaa. Minulle tapahtumasta jäi muistoksi Suomen urheiluopiston myöntämä SISU-patsas sekä ambulanssikyyti sairaalaan.

Tuomo Jantunen

Ladataan...