Tilaa uutiset sähköpostiisi

Ajankohtaiset järjestöuutiset 11 kertaa vuodessa.

Uutishaku

Hae aihealueittain

Ota yhteyttä

Yhdistyspalveluiden ajankohtaiset uutiset ovat Suomen Ladun tuottamia. Uutisista vastaavat Anniina Iivarinen ja Marianne Holmberg. Yhteydenotot ja palautteet:

yhdistyspalvelut@suomenlatu.fi

Tuumat ja tuntumat: Saimaata uitiin yli 500 kilometriä 8-asteisessa vedessä

Tuumat ja tuntumat: Saimaata uitiin yli 500 kilometriä 8-asteisessa vedessä

ma 10. toukokuuta 2021 08.00.00

Tuumat ja tuntumat oli Suomen Ladun ex-toiminnanjohtaja Tuomo Jantusen palsta Latu ja Polku -lehdessä kesäkuusta 1989 tammikuuhun 2006. Näitä tietoiskuja tuli jäsenistön luettavaksi kaikkiaan 132 kpl. Nyt meillä on mahdollisuus lukea vielä sellaisia tarinoita, joita ei ole aikaisemmin julkaistu. Näitä on 52 kpl eli uusi historiallinen tarina joka toinen viikko kahden vuoden ajan.

Suomen yksi merkillisimmistä tapahtumista oli Saimaan uinti Mikkelistä Savonlinnaan ja sieltä Kuopioon ja Iisalmeen. Tämä tapahtui vuosina 1997–2003.

Suomalaisten avantouintikisat ovat lähtöisin Venäjältä 1980-luvulta. Kun SM-kilpailuja alettiin järjestää, niin myös venäläiset uimarit pyrkivät mukaan ns. ulkopuolisina kisailijoina. Samalla he kertoivat maratonuinneista mm. Jäämerellä ja Baikalilla, jolloin vedessä saatettiin viipyä jopa puoli tuntia. Tarinat tuntuivat uskomattomilta, mutta useita kertoja Suomessa vieraillut eversti Vladimir Ljutov osoitti kisojen yhteydessä, miten häneltä sujuu esim. 500 metrin avantouinti.

Venäläisen kylmäuintiryhmän haaveissa oli uida Suomen pisin järvi päästä päähän heti silloin kun jäät lähtevät järvestä. Tämä päätettiin kokeilla aluksi noin 60 kilometrin matkalla Mikkelistä Anttolaan toukokuussa 1997.

Mukaan tarvittiin huoltoalus, jossa porukka asui, nukkui ja ruokaili sekä soutuvene ja soutajia, jotka seurasivat uimareita lähietäisyydeltä. Ennen lähtöä otin allekirjoituksen kaikilta 15 uimarilta, että jokainen ui omalla vastuullaan, ja uimareiden mukana oleva venäläinen lääkäri hoitaa terveystarkastukset aina ennen uintia ja uinnin jälkeen. Mukana oli myös dosentti Pirkko Huttunen Oulun yliopistosta seuraamassa tätä hämmästyttävää suoritusta.

Lähtö tapahtui Mikkelin satamasta. Veden lämpötila oli +8 astetta. Jokainen uimari ui vuorollaan joko yksin tai kaksin puoli tuntia – yhden tunnin kerrallaan ja nousi sitten huoltoalukseen lepäämään ja saunomaan. Sama toistui pari-kolme kertaa päivässä. Siten jokaiselle tuli viikon aikana uintimatkaa 10 kilometriä. Mitään onnettomuuksia ei sattunut eikä kehon lämpötila pudonnut kenenkään kohdalla liian alas.

Niinpä seuraavana vuonna uintiurakkaa jatkettiin Anttolasta Puumalaan. Vuonna 2000 reittinä oli Puumala–Sulkava. Sitten saavuttiin vuonna 2001 Savonlinnaan, josta jatkettiin Varkauden ja Kuopion kautta Iisalmeen saakka. Viimeinen osuus oli kaikkein pisin eli 90 kilometriä hyistä Kallavettä ja Onkivettä. Perillä ryhmä oli 23.5.2003.

Huoltoaluksena oli yhtä vuotta lukuun ottamatta savonlinnalainen suuri huvialus m/s Velmeri. Tapahtumaan otti osaa myös joitakin suomalaisia avantouimareita – enimmillään viisi henkilöä. Eläkeläinen Seppo Järveläinen oli yksi innokkaista ja kertoi harjoitelleensa Espoon avannoilla tätä tapahtumaa varten. Soutu-urakasta vastasivat paikalliset latuyhdistykset. Suomen Ladun toimistosta mukana järjestelyissä oli useana vuonna avantouinnista vastaava Irma Lehtola.

Venäläinen ryhmä oli hyvin kiinteä, ja kaikki olivat erinomaisia uimareita. Joka vuosi mukana ollut 30-vuotias kotiäiti Helena Gusheva oli melkoinen ”vesipeto”: kahden tunnin aikana hän kauhoi 4,5 kilometriä!

Venäläisen porukan tulkkina oli vuosittain Stalinin toveri Rudolf Sykiäinen, jonka tarinat olivat yhtä hurjia kuin itse uintitapahtuma. Rudolf oli ollut aikoinaan Stalinin luottomies, mutta oli nyt ”tehnyt parannuksen…”

Lääkäri Larissa Melkumjan tutki uimarit jokaisen uintikerran jälkeen: ”Kolmannen ja neljännen päivän jälkeen uimarit ovat olleet entistä paremmassa kunnossa.”

Venäläiset maksoivat tapahtumasta aiheutuneet kulut täysimääräisesti, ja he olisivat halunneet jatkaa Iisalmesta seuraavana vuonna kohti pohjoista niin kauan, kun pää iskeytyy jäävuoreen. Suomen Latu ei nähnyt mahdolliseksi jatkaa Iisalmesta eteenpäin, koska ei tästä muodostunut sellaista ”Suomi ui” -tapahtumaa kuin silloin alkuvuosina ajateltiin…. Ehkäpä sama retki pitäisi toteuttaa heinäkuun helteillä?

Tuomo Jantunen

Ladataan...