Tilaa uutiset sähköpostiisi

Ajankohtaiset järjestöuutiset 11 kertaa vuodessa.

Uutishaku

Hae aihealueittain

Ota yhteyttä

Yhdistyspalveluiden ajankohtaiset uutiset ovat Suomen Ladun tuottamia. Uutisista vastaavat Anniina Iivarinen ja Marianne Holmberg. Yhteydenotot ja palautteet:

yhdistyspalvelut@suomenlatu.fi

Tuumat ja tuntumat: Paloheinän tarina alkoi suksien voitelusta ladun varressa

Tuumat ja tuntumat: Paloheinän tarina alkoi suksien voitelusta ladun varressa

ma 15. maaliskuuta 2021 08.00.00

Tuumat ja tuntumat oli Suomen Ladun ex-toiminnanjohtaja Tuomo Jantusen palsta Latu ja Polku -lehdessä kesäkuusta 1989 tammikuuhun 2006. Näitä tietoiskuja tuli jäsenistön luettavaksi kaikkiaan 132 kpl. Nyt meillä on mahdollisuus lukea vielä sellaisia tarinoita, joita ei ole aikaisemmin julkaistu. Näitä on 52 kpl eli uusi historiallinen tarina joka toinen viikko kahden vuoden ajan.

Aulis Holm oli 1990-luvun alussa pyörittämässä Kiilopään voitelupalvelua päärakennuksen alakerrassa. Samoihin aikoihin syntyi ajatus, että tätä palvelua tarvittaisiin erityisesti pääkaupunkiseudulla. Olihan sitä ollut jo 1960-luvulta alkaen, jolloin Helsingin Latu auttoi hiihtäjiä tervaamaan ja voitelemaan suksia Maunulan majalla. Mutta nyt olisi tarkoitus ottaa suksien huoltamisesta maksu ja hoitaa tätä palvelua joka päivä.

Eipä muuta kuin ilmoitus paikallisiin lehtiin ja lyhtypylväisiin: ”Voitelumestari Aulis Holm toivottaa Sinut täyden palvelun palvelupisteeseen Paloheinä Ski-Serviceen!” Palvelupiste sijaitsi talvella 1993 viiden metrin päässä Paloheinän suosituimmasta ladusta. Siinä Auliksella oli suksien voiteluteline ja isossa laatikossa kaikki voiteet ja lämmitysvälineet. Suksien kuntoonlaitto maksoi 20 markkaa ja koko hiihtovälinepaketin vuokraus 50 mk/vrk. Suksia säilytettiin pakettiautossa.

Kauppa kävi, ja Aulikselle tarvittiin ”voitelukisällejä” aina silloin, kun väkeä oli paljon liikkeellä. Parhaat markkinointikeinot olivat ladun varrelle pystytetyt kyltit. Ensimmäisen ylämäen kyltissä luki: ”Jos lipsuu, pistäydy Ski-Servicessä.” Ja viimeisen alamäen päätteeksi kyltissä kehotettiin: ”Käy hakemassa uutta luistoa palvelupisteestä 100 metrin jälkeen, jos joku laski ohi”. Myös liiketoiminta pyöri hyvin, koska kaikki sukset saatiin lainaksi Karhulta ja voiteet Rexiltä. Liikkeen perustamiskustannukset olivat vähäiset. Suurimmat menoerät taisivat olla Auliksen palkat ja voitelusta maksettavat liikevaihtoverot verottajalle.

Tämä kokeilu osoitti, että suksien voitelu on tärkeää palvelua. Vuokraustoiminnalla oli niin paljon kysyntää, että tarvittaisiin kunnolliset sisätilat suksille, sauvoille, kengille ja myös villasukille. Suurin käyttäjäryhmä on aina ollut ulkomaalaiset hiihdon kokeilijat. Niinpä jo seuraavana talvena alueelle pystytettiin hirsikämppä. Sen sijainti oli hyvin tärkeä: jopa kymmenen metrin tarkkuudella sen piti sijaita juuri nykyisessä paikassa, koska siitä hiihtäjät lähtivät lenkeilleen. Ongelmia tuotti saada hirsikämpälle rakennuslupaa Helsingissä, koska Honkarakenteen mökit eivät tarkastajien mukaan soveltuneet maisemaan. Lupa saatiin, kun luvattiin purkaa mökki pois toukokuussa.

Ski-Service -tuotemerkki oli voimassa vain kaksi vuotta. Sillä nimellä toimi lähiseudulla myös eräs toinen yrittäjä, joten Suomen Latu siirtyi käyttämään nimeä Paloheinän Hiihtopalvelu.

Tästä alkoi melkoinen hirsirakennusten rakennusbuumi Helsingin Paloheinässä. Syksyllä rakennettiin Paloheinän Hiihtopalvelu, ja keväällä se purettiin pois. Samalla pidettiin huutokauppa, jolloin myytiin myös kaikki talven varusteet. Vuonna 1996 saatiin tehtyä kaupungin kanssa sopimus vuoteen 2002 saakka. Sen jälkeen arkkitehti Risto Vuolle-Apiala suunnitteli uuden palvelupisteen ja hirsirakentamisesta luovuttiin. Nyt saatiin tehtyä 10 vuoden vuokrasopimus. Huutokauppojen meklarointi kuului tavallisesti voitelumestarin askareisiin, mutta vuonna 1994 paikalle saatiin ammattilainen Reijo Salminen.

Aulis Holmin jälkeen Paloheinän keskusta pyörittivät Jan Feodoroff ja Jari Rauhala. Sitten kuvioon tulivat Henna Rantanen, hänen jälkeensä Elina Kokkonen, Arto Hannolin, Saija Koro, Matti Rutanen ja nykyisin Sini Savolainen. Palveluiden määrä lisääntyi joka vuosi, mutta suksien voitelu ja vuokraus ovat pysyneet ykköstuotteena tähän päivään saakka. Tietysti sauvakävelytoiminnan alkaminen juuri tästä pisteestä syksyllä 1997 toi paikan entistä tunnetummaksi. Unohtaa ei kuitenkaan sovi lumikenkien ja retkeilytarvikkeiden vuokrausta, maastopyöriä, voitelukurssien ja hiihtokoulujen järjestämistä. Keskus on työllistänyt sesonkiaikaan 4-10 hiihtäjien palvelijaa ja suksien voitelijaa.

Suomen Ladun piirissä innostuttiin Paloheinän menestyksestä siinä määrin, että hankittiin vastaavat palvelut myös maakuntaan eli Tampereelle ja Imatralle siellä sijaitsevien hiihtolatujen varteen. Tätä maakuntaan panostamista toivottiin useissa Suomen Ladun vuosikokouksissa. Väkimäärä ei kuitenkaan näissä kohteissa riittänyt, vaan niistä voitelumökeistä luovuttiin muutaman kokeiluvuoden jälkeen.

Paloheinä on edelleen palvellut liikkujia, mutta suuria vaihteluja ovat tuoneet oikukkaat säät: hienona helmikuun päivänä Paloheinän laduilla on 15 000 hiihtäjää ja siten palvelukeskus on tungokseen saakka täynnä. Vesisadepäivänä asiakkaita saattaa olla vain muutamia. Nykyinen lumetusjärjestelmä on tuonut jonkin verran varmuutta toiminnalle.

Tuomo Jantunen

Ladataan...