Tilaa uutiset sähköpostiisi

Ajankohtaiset järjestöuutiset 11 kertaa vuodessa.

Uutishaku

Hae aihealueittain

Ota yhteyttä

Yhdistyspalveluiden ajankohtaiset uutiset ovat Suomen Ladun tuottamia. Uutisista vastaavat Johanna Yli-Opas ja Marianne Holmberg. Yhteydenotot ja palautteet:

yhdistyspalvelut@suomenlatu.fi

Tuumat ja tuntumat: Metsämörri päihitti kaikki muut retkeilyhahmot

Tuumat ja tuntumat: Metsämörri päihitti kaikki muut retkeilyhahmot

pe 27. maaliskuuta 2020 11.35.00

Tuumat ja tuntumat oli Suomen Ladun ex-toiminnanjohtaja Tuomo Jantusen palsta Latu ja Polku -lehdessä kesäkuusta 1989 tammikuuhun 2006. Näitä tietoiskuja tuli jäsenistön luettavaksi kaikkiaan 132 kpl. Nyt meillä on mahdollisuus lukea vielä sellaisia tarinoita, joita ei ole aikaisemmin julkaistu. Näitä on 52 kpl eli uusi historiallinen tarina joka toinen viikko kahden vuoden ajan.

Tänään kauniina kevätpäivänä metsämörrikoulut ja myttystapaamiset olisivat täynnä lapsia, mutta nyt kaikki metsätapahtumat on peruttu koronan vuoksi. Siispä muistellaan menneitä…

”Metsä on Suomen suoja. Kyllä kaikkein tärkeintä kuntoliikunnassa on saada lapsille opetettua hiihtoa ja kaikkea luonnossa liikkumista”, oli Suomen Ladun perustajan Lauri "Tahko" Pihkalan viesti vuonna 1978 meille toimijoille. Hiihtorintamalla näytti oikein hyvältä, koska muumikoulut pyörivät lähes kaikissa latuyhdistyksissä. Mutta metsäretkeilyn opetus lapsille ei kuulunut yhdistysten ohjelmaan. Miksi? 

Ehkä siihen aikaan ajateltiin, että lapset saavat oppia kouluissa ja partiossa. Myös vanhempien velvollisuuksiin laskettiin kuuluvan viedä lapset luontoon. Kuitenkin muissa pohjoismaissa oli jo silloin 50 vuotta sitten retkeilyn ja luonnontuntemuksen opetus hyvin monipuolista. Suomen Ladun sisarjärjestö Friluftsfrämjandet toteutti kiinnostavalla tavalla Skogsmulle-tomintaa Ruotsissa. Ja lapsia oli paljon mukana. Kaikki perustui siellä toiminnan perustajan Gösta Frohmin mielenkiintoisiin satuihin ja tarinoihin. ”Hej, Kolikok! Laulut ovat ilon tuojia. Leikit ja sadut rikastuttavat lasten metsäretkiä. 

Suomen Ladussa päätettiin vuonna 1978, että myös me laadimme ”nousujohteisen retkeilykerhotoiminnan” lapsille. Niinpä valmistimme mielenkiintoiset suomalaiset eläinhahmot ja hihamerkit lapsia varten ja ryhdyimme kouluttamaan ohjaajia ja kouluttajia. Tietysti laadittiin myös hienot koulutussuunnitelmat. Sitten seuraavan vuosikymmenen aikana kursseja pidettiin ja kerhojakin oli, mutta mitään kovin aktiivista toimintaa ei saatu aikaan. 1980-luvun lopulla toiminta hiipui.

Monet kerrat kuulimme ehdotuksia siitä, että ruotsalainen järjestelmä kannattaisi ottaa käyttöön myös Suomessa. Vuosittain tapasimme pohjoismaisia sisarjärjestöjä ja seurasimme Skogsmullen menestystarinaa. Suomessa toimiva Konditionsfrämjandet-järjestö ja sen toiminnanjohtaja Björn Holmberg ehdotti yhteistyötä. Kauniaisiin syntyi ensimmäinen Skogsmulle-kerho Ruotsista saadun mallin mukaan, ja sen vetäjät Gunilla Cavonius ja Eva-Maija Teronen nyk. Kuosmanen innostivat  Suomen Latua Metsämörri-toimintaan. Pipsa Nykänen nyk. Standerholm oli vahvasti mukana alusta alkaen tuomalla koko idean Suomeen. Elettiin 1990-luvun alkua.

Vuonna 1991 tapasimme Jyväskylässä Friluftsfrämjandetin toiminnanjohtajan ja päätimme lopulta, että Suomessa muutamme lasten retkeilykoulutuksen samojen periaatteiden mukaiseksi kuin Ruotsissa. Ensin syntyi aiesopimus ja sitten yksityiskohtaisesti määritettiin se, mitä materiaaleja saamme käyttää ja milloin joudumme maksamaan käytöstä. Tärkeintä oli saada lapsia kiehtovaa luonto- ja retkeilytoimintaa Suomeen. Ruotsissa oltiin joustavia.

Ensimmäinen – varovainen – ilmoitus julkaistiin Latu ja Polku -lehdessä 2/1992: ”Kauniaisten metsämörrikoulun ohjaajat järjestävät Suomen Ladun kanssa metsämörrikurssin Solvallan Urheiluopistolla 25.-26.4.1992. Kurssi soveltuu lasten retkenohjaajien jatkokoulutukseksi, päiväkotien, lastentarhojen ja leikkipuistojen henkilöstölle…” Siitä se alkoi… Latu ja Polku -lehti sai paljon uutta sisältöä jo tuosta kurssista alkaen. Ja kaikki olivat innoissaan.

Kaksi vuotta myöhemmin kursseja oli Suomen Ladun piirissä jo viisi. Latu ja Polku -lehdessä oli Kaisu LindroosinMarianne Mertasen nyk. Holmbergin  ja Pipsa Nykäsen innostava artikkeli: ”Mörri-buumi valloittaa”. Ja mukana olleet lapset todistivat, että mörrikoulussa on jotain maagista. Toiminta levisi heti kautta Suomen. 

Irja Hälinen kertoi Iisalmesta: ”Aivan uuden toiminnan saaminen ihmisten tietoisuuteen epäilytti. Mutta koimme miellyttävän yllätyksen. Vanhempien kiinnostus lasten luontoretkeilyyn oli herätetty. Saimme mukaan 30 lasta.” 

Seuraavana vuonna perustettiin Metsämörriohjaajat-yhdistys. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi tuli Pipsa ja varapuheenjohtajaksi Eva-Maija. Suomen Ladun toimistoon oli saatu toimistopäälliköksi Irma Lehtola, joka oli heti pätevä metsämörriohjaaja ja uuden yhdistyksen sihteeri. Irma kulki muiden kouluttajien kanssa viikonloput kouluttamassa ohjaajia. Kaikki kurssit olivat täynnä. Yhdistys on nyt toiminut 25 vuotta, ja siihen kuuluu tänään peräti 768 jäsentä. Suomen Ladun toimistossa työskenteli silloin mörritoiminnan alkuaikoina Irman ja Mariannen lisäksi koulutus- ja ohjausasioista vastaavat Seppo Karhu ja Matti Hirvonen, jotka molemmat olivat innokkaita ”mörrimiehiä”.

Kun selasin Suomen Ladun vuoden 1999 koulutuskalenteria, hämmästyin suuresti. Erilaisia metsämörriohjaajakursseja ja -koulutustilaisuuksia oli tuon vuoden aikana 32 kpl. Se oli enemmän kuin mitään muuta koulutusta Ladussa. ”Olisipa Tahko ollut mielissään”, ajattelin. Ja minä riemuitsin, että uskoimme ruotsalaisten hienoon ideaan: ”Hej, Kolikok!”  Myös Ruotsissa iloittiin ja jaettiin jopa palkintoja toiminnan käynnistäjille.

Metsämörritoiminnasta kasvoi alle 10 vuodessa Suomen suosituin ympäristökasvatuksen muoto, joka on vahvistanut jo yli 100 000 lapsen luontosuhdetta päiväkodeissa ja kerhoissa.

Tuomo Jantunen

Ladataan...