Tilaa uutiset sähköpostiisi

Ajankohtaiset järjestöuutiset 11 kertaa vuodessa.

Uutishaku

Hae aihealueittain

Ota yhteyttä

Yhdistyspalveluiden ajankohtaiset uutiset ovat Suomen Ladun tuottamia. Uutisista vastaavat Johanna Yli-Opas ja Marianne Holmberg. Yhteydenotot ja palautteet:

yhdistyspalvelut@suomenlatu.fi

Tuumat ja tuntumat: Kilimanjarolle Suomen paras kehitysyhteistyöhanke (osa I)

Tuumat ja tuntumat: Kilimanjarolle Suomen paras kehitysyhteistyöhanke (osa I)

ma 14. syyskuuta 2020 08.00.00

Tuumat ja tuntumat oli Suomen Ladun ex-toiminnanjohtaja Tuomo Jantusen palsta Latu ja Polku -lehdessä kesäkuusta 1989 tammikuuhun 2006. Näitä tietoiskuja tuli jäsenistön luettavaksi kaikkiaan 132 kpl. Nyt meillä on mahdollisuus lukea vielä sellaisia tarinoita, joita ei ole aikaisemmin julkaistu. Näitä on 52 kpl eli uusi historiallinen tarina joka toinen viikko kahden vuoden ajan.

Voisiko Suomen Latu olla aktiivinen myös kehitysyhteistyössä? Tätä pohdittiin vuonna 1996, kun insinööri Ismo Korhonen saapui toimistoomme Tansaniasta ja esitteli ideaansa. Monet latulaiset olivat jo silloin vaeltaneet Afrikan korkeimmalle vuorelle Kilimanjarolle (5895 m) ja kertoneet sinne johtavan reitin kulumisesta ja heikosta varustetasosta. Jopa Latu ja Polku -lehdessä oli vastikään ollut Eero Hämäläisen artikkeli vaativasta vaelluksesta Kilimanjaron huipulle ja matkan aikana koetuista vaikeuksista.

Tapani mukaan vastaus Ismolle oli myönteinen: ”Kyllä… tämä hyvä idea toteutetaan. Suomen Ladusta tulee myös kehitysyhteistyöjärjestö.” Se oli melkoinen lupaus tietämättömänä siitä, mihin taas päänsä pisti. Hakemuksia laadittiin Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosastolle. Haettiin lausuntoja järjestön ulkoilureittien asiantuntijuudesta. Ja tietysti esiteltiin meidän vaelluskokemustamme Lapin eri tuntureilla ja vaativissakin olosuhteissa. Tuona vuonna sitten istuttiin monissa kehitysyhteistyöseminaareissa ja opiskeltiin aivan uutta toimintamuotoa: kuinka töitä tehdään afrikkalaisten organisaatioiden kanssa? Entä miten hallinnoidaan suurta paikallista työntekijäjoukkoa? Miten vältetään korruptio ja lahjonta? Onnistuisiko hanke Tansanian oman työnjohdon alaisuudessa?

Suomen Ladun jäsenistön keskuudesta nousi monia kysymyksiä, jotka liittyivät omarahoituksen hankintaan. Eniten kuitenkin kysyttiin sitä, onko hanke järjestön sääntöihin sovitettavissa. Eikö meillä ole riittävästi töitä omien ulkoilureittiemme kanssa?

Asiantuntijamme oli Ismo Korhonen, joka tunsi erityisen hyvin Tansanian olosuhteet ja Kilimanjarolla näkyvät epäkohdat. Kun Ulkoministeriön väki saatiin vakuuttuneeksi tästä kehitysyhteistyöhankkeen tarpeellisuudesta, päätettiin hakea rahoitusta yhden vuoden pilottihankkeelle ja lähettää Ismo Tansaniaan tekemään tarkemmat suunnitelmat ja valmistelemaan koko neljän vuoden rakennus- ja koulutusprojekti.

Samanaikaisesti nostettiin mielenkiintoa kehitysyhteistyötä kohtaan täällä Suomessa. Yksi kiinnostavimmista toiminnoista oli ”Kilimanjaron iltojen” järjestäminen. Ensimmäiseen iltaan Tampereelle UKK-instituutin suureen luentosaliin kutsuttiin henkilöitä, jotka olivat kiivenneet vuorelle tai olivat vaan muutoin kiinnostuneet Kilimanjarosta. Kun ohjaaja Kalle Holmberg kertoi värikkääseen tapaansa omasta kokemuksestaan, oli koko sali hämmästyksestä hiiren hiljaa. Se oli kaikkia koskettava avaus. Niinpä näitä iltoja on sitten toteutettu Helsingissä vuosittain ja paikalle on kutsuttu erityisesti kiipeilyretkille lähtijöitä.

Tietysti hankkeen omarahoituksen hankkiminen oli tärkeää. Siinä paras keino oli järjestää vaelluksia Tansaniaan – sekä safareita kansallispuistoihin, Sansibarin saarelle että kiipeilyretkiä Kilimanjaron huipulle. Jo heti projektin aloitusvuotena (1997) ohjelmaan otettiin 10 vaellusmatkaa, joista sitten puolet toteutui. Ensimmäisellä retkellä oppaana oli Tansanian tuntija Ari Koivu. Aluksi Tansanian matkat olivat Suomen Ladun omaa tuotantoa ja TEEMA-toursin retkiä, mutta jo muutaman vuoden jälkeen kuvioon tuli Kaukomatkailutoimisto Olympia ja perustettiin yhteinen tuotemerkki Kaukoretket. Tuottoa tuli ilman riskiä.

Suunnitteluvuoden ja ensimmäisten kokemusten jälkeen usko tähän kehitysyhteistyöhön kasvoi. Mutta suunnittelusta piti päästä nopeasti eteenpäin ja reittejä rakentamaan…

Tuomo Jantunen

Ladataan...