Tilaa uutiset sähköpostiisi

Ajankohtaiset järjestöuutiset 11 kertaa vuodessa.

Uutishaku

Hae aihealueittain

Ota yhteyttä

Yhdistyspalveluiden ajankohtaiset uutiset ovat Suomen Ladun tuottamia. Uutisista vastaavat Anniina Iivarinen ja Marianne Holmberg. Yhteydenotot ja palautteet:

yhdistyspalvelut@suomenlatu.fi

Tuumat ja tuntumat: Iisalmi on vesiliikunnan keskus

Tuumat ja tuntumat: Iisalmi on vesiliikunnan keskus

ma 24. toukokuuta 2021 08.00.00

Tuumat ja tuntumat oli Suomen Ladun ex-toiminnanjohtaja Tuomo Jantusen palsta Latu ja Polku -lehdessä kesäkuusta 1989 tammikuuhun 2006. Näitä tietoiskuja tuli jäsenistön luettavaksi kaikkiaan 132 kpl. Nyt meillä on mahdollisuus lukea vielä sellaisia tarinoita, joita ei ole aikaisemmin julkaistu. Näitä on 52 kpl eli uusi historiallinen tarina joka toinen viikko kahden vuoden ajan.

Edellinen tarinani kertoi siitä, kuinka Suomen Latu ui 500 kilometriä Saimaata ylöspäin Iisalmeen. Tässä tarinassa muistellaan sitä, miten Iisalmesta lähdettiin melomaan kohti Saimaata ja saavuttiin reilun 700 kilometrin jälkeen Suomenlahdelle. Ensimmäinen Suomi meloo -tapahtuma alkoi Koljonvirran leirintäalueelta 14.6.1985, ja se päättyi juuri ennen juhannusta Kotkaan.

Idea oli tuttu Suomi juoksee -tapahtumista. Suomi oli juostu päästä päähän keskeytymättömänä viestinä jo useita kertoja. Nyt tamperelainen mainostoimiston omistaja Jouko Isometsä saapui syksyllä 1984 Suomen Ladun toimistoon ja ehdotti vastaavalla idealla toteutettavaa viikon pituista melontaretkeä ilman ajanottoa. Kun asiaan innostui myös silloinen Suomen Kanoottiliiton toiminnanjohtaja Heino Lipsanen, alkoi suunnittelu. Taustavoimiksi saatiin Seura-lehti ja Matkailun edistämiskeskus. Julkisuus oli taattu ja rahoitus varmistettua Seura-lehteen myytävien ilmoitusten avulla. Kiitos silloiset päätoimittajat Heikki Parkkonen ja Hannu Parpala!

Reitti vahvistui hyvin nopeasti, ja myös melontaretken ohjelma. Kun melotaan juhannuksen aikaan, niin myös yöt ovat valoisia ja kanoottikulkue etenee vaivattomasti johtokanootin perässä. Tietysti oli olemassa paljon vaaratekijöitä, mitä varten tarvittiin hyvä turvallisuussuunnitelma ja myös turva-alus miehistöineen. Ensimmäisenä vuonna se tuli Lahdesta ja käsitti 12 hengen pelastusryhmän. Muutamia kaatumisia lukuun ottamatta mitään vakavaa ei tapahtunut sillä retkellä eikä muinakaan kesinä.

Melontareitti vaihtopaikkoineen julkistettiin hyvissä ajoin talvella ja mainostaminen suunnattiin ensi sijassa Suomen Ladun ja Kanoottiliiton paikallisille yhdistyksille. Ilmoituksessa kerrottiin, että mukaan voidaan ottaa vain 100 joukkuetta ja 1000 melojaa. Onneksi tähän ensimmäiseen tapahtumaan ei tullut tuollaista melojaryntäystä. Kun ensimmäinen osuus starttasi Koljonvirran taistelun maisemista kahden toiminnanjohtajan vetämänä, oli mukana 46 kanoottia ja 35 joukkuetta – yhteensä 350 melojaa. Se oli hyvä alku tälle maailman pisimmälle kanoottiviestille.

Palataan vielä ensimmäisen retken valmisteluihin. Reitin suunnittelu oli pääasiassa karttojen tutkimista ja sieltä välimatkojen mittaamista. Tosin joitakin osuuksia testattiin etukäteen jo syksyllä 1984. Reitistä tehtiin aikataulu minuutin tarkkuudella. Onneksi välille määritettiin joitakin tasaustaukoja sekä yleisöosuuksia. Asiantuntijoina toimivat mm. Arvo Korkkinen, Yrjö Hämäläinen ja Jorma Honkala Lahden Vesisamoilijoista ja Markku Tyrväinen ja Aila Kinnunen Suomen Ladusta. Erkki Lappi on ollut Suomi meloo -johtoryhmän jäsen.

Tärkeänä pidettiin myös mielenkiintoista ohjelmaa kullakin vaihtopaikalla. Sitä varten mukaan haastettiin Severi Suhonen, joka yleisön ja melojien hauskuuttamisen ohessa oli ensimmäisen tapahtuman suojelija. Retkeä varten hän sävelsi ja sanoitti tapahtumalle tunnuslaulun ja tekikin siitä erinomaisen melontasinglen: ”Astu kanoottiin!” Severi sai tapahtuman päätteeksi muistoksi uuden pärehatun: ”Ka, hyvinhän se pärehattu käy puupäähän…”

Seuraavana vuonna melottiin samalla reitillä, ja edelleen tapahtuman johtajina toimivat molempien järjestöjen toiminnanjohtajat. Sitten tuo hyvin haasteellinen ja vaativa johtotehtävä tuli vuorotellen Suomen Kanoottiliiton ja Suomen Ladun retkimelojien vastuulle. Suomen Ladusta tätä työtehtävää muiden asioiden ohessa ovat hoitaneet Aila Kinnunen, Seppo Karhu, Vesa Lappalainen ja Johanna Yli-Opas. Viime vuosina johtaminen on ollut Kanoottiliiton Kari Hellströmin hoidossa vuodesta 2007 alkaen.

Toisen vuoden jälkeen ryhdyttiin etsimään uusia reittejä, mutta aina silloin tällöin on palattu perinteiselle reitille, jonka viimeiset osuudet eli laskeminen retkikanootilla Kymijoen kuohuvissa koskissa on ollut hyvin haasteellista. Kaiken kaikkiaan retkimelonta sai tämän kesäisen tapahtuman ansiosta uusia melojia ja julkisuutta. Tapahtuman talous pysyi plussalla niin kauan, kun Seura-lehti oli mukana. Kesän päätteeksi voitiin jakaa osingot molemmille järjestöille.

Tässä tarinassa on muisteltu vain joitakin asioita käynnistymisestä. Itse Suomi meloo -tapahtumasta on ilmestynyt historiikki vuonna 1999.

Tuomo Jantunen

Ladataan...