Tilaa uutiset sähköpostiisi

Ajankohtaiset järjestöuutiset 11 kertaa vuodessa.

Uutishaku

Hae aihealueittain

Ota yhteyttä

Yhdistyspalveluiden ajankohtaiset uutiset ovat Suomen Ladun tuottamia. Uutisista vastaavat Anniina Iivarinen ja Marianne Holmberg. Yhteydenotot ja palautteet:

yhdistyspalvelut@suomenlatu.fi

Tuumat ja tuntumat: Akumaja palvelee Paistuntureiden erämaassa

Tuumat ja tuntumat: Akumaja palvelee Paistuntureiden erämaassa

ma 29. maaliskuuta 2021 08.00.00

Tuumat ja tuntumat oli Suomen Ladun ex-toiminnanjohtaja Tuomo Jantusen palsta Latu ja Polku -lehdessä kesäkuusta 1989 tammikuuhun 2006. Näitä tietoiskuja tuli jäsenistön luettavaksi kaikkiaan 132 kpl. Nyt meillä on mahdollisuus lukea vielä sellaisia tarinoita, joita ei ole aikaisemmin julkaistu. Näitä on 52 kpl eli uusi historiallinen tarina joka toinen viikko kahden vuoden ajan.

Lapissa on paljon muinaisia palvontapaikkoja, joilla on uhrattu Ukko ylijumalalle. On haluttu saada menestystä pyyntihommissa tai varjelusta elämässä. Ylijumalan puoliso Akka tai Aku on antanut useille järville, puroille tai vaaroille nimensä. Näin on varmaan muinoin syntyneet myös nimet Akujoki ja Akuvaara Utsjoen Karigasniemelle. Ja todella - jotain niin jumalallisen kaunista siinä paikassa on, kun saapuu Akumajan pihaan ja istahtaa kämpän portaille.

Vuosi oli 1994, kun Lapin asioiden tuntija, kirjailija ja kairojen kiertäjä varatuomari Kullervo Kemppinen soitti ja kertoi, että hänen elämänsä upein kelokämppä olisi myynnissä Paistuntureiden erämaassa Akujoen varrella. Paikka oli nimetty Akumajaksi vuonna 1972, kun diplomi-insinööri ja keksijä Tauno Rauman-Aalto rakensi sen tiettömän taipaleen taakse noin kolme kilometriä Tenojoen varrella kulkevasta maantiestä. Kämpän valmistumisen jälkeen Rauman-Aallon perhe eli isä, äiti Irja ja tyttäret olivat viettäneet siellä kaikki kesälomansa vuoteen 1985 saakka. Maja oli siis ollut yksityiskäytössä, ja Irjan kuoltua vuonna 1994 perikunta halusi myydä sen. Kullervo Kemppisen mukaan sitä ei voinut myydä kenelle tahansa, vaan juuri Suomen Latu olisi sille hyvä ostaja ja käyttäjä. Hintapyyntö oli 1 500 000 markkaa eli huomattavasti alle rakennuskustannusten. Ja olihan siinä maatakin kymmeniä hehtaareja.

Kauppoja ei syntynyt, mutta keskustelua käytiin Kemppisen kanssa pari vuotta, jona aikana hinta laski lopulta 500 000 markkaan. Tästä laadin ilmoituksen Latu ja Polku -lehteen vuonna 1996 ja kysyin mahdollisia osakkaita mukaan. Jos löytyisi 10 osakasta, se ei maksaisi kuin 50 000 markkaa per osakas ja sillä saisi käyttöoikeutta vuosittain viisi viikkoa. Ilmoitus toistettiin lehdessä kolmessa numerossa ja halukkaita löytyi kolme. Näin kauppoja ei syntynyt, ja taas meni muutama vuosi eteenpäin.

Kiirastorstaina vuonna 1999 puhelin soi illalla ja Kullervo Kemppinen kertoi, että Akumajasta ollaan nyt pääsiäispäivänä tekemässä kauppoja Etelä-Suomesta olevan henkilön kanssa. Hinta oli pudonnut. Se oli ”enää” 350 000 markkaa. ”Jos Suomen Latu haluaisi tehdä tarjouksen, se olisi vielä ennen sunnuntaita mahdollista”, viestitti välittäjänä ollut varatuomari Kemppinen.

Siltä istuimelta soitin Suomen Ladun puheenjohtaja Ilkka Vuorelle ja ehdotin käyntiä Akumajalla pääsiäislauantaina: ”Lennämme Ivaloon, pyydämme Dominickia kuljettamaan meidät Karigasniemelle ja käymme hiihtäen katsastamassa mökin.” Paluu takaisin Helsinkiin sitten lauantai-iltana.

Näin tapahtui. Retki oli onnistunut. Kun siinä Akumajan portailla istuimme ja nautimme retkieväitä, meillä oli valmis päätös: ”Suomen Latu tekee tuon saman tarjouksen ja ostaa mökin. Jos hallitus ei ole sitten halukas siihen, me kahdestaan ostamme sen.” Rahaa ei Suomen Ladulla ollut, mutta oli suuret ostohalut. Niin tarjous tehtiin ja toimitettiin vielä illalla välittäjälle.

Paljon ei siinä mietitty sitä, miten Akumajan käyttö hoidettaisiin ja kuka tulisi toimimaan paikan isäntänä ja puucee-tilojen rakentajana, siivoojana ja kaasupullojen täyttäjänä puhumattakaan polttopuiden tekijänä. Onneksi siihen tehtävään lupautui kahdeksitoista vuodeksi Heinolan Latu, joka sitten suoritti talkootöinä Seppo Rautiaisen johdolla valtaisen urakan ja rakensi monien vaiheiden jälkeen myös hienon rantasaunan joen varrelle. Heinolan Ladun jälkeen isäntäyhdistyksenä ovat toimineet Latuneuvojat ja nykyisin Jyväskylän Latu.

Nyt alueella on myös pienempi mökki, jonka avulla on saatu lisää majoitustilaa. Se on aikaisemmin ollut Dominick Arduinin työskentelytilana Kiilopäällä. Siten se on eräänlainen kunnianosoitus Dominickille, joka oli usein auttamassa Suomen Ladun uusissa projekteissa ja oli mukana ensimmäisellä retkellämme Akumajalle.

Akumajan perustamisesta tulee vuonna 2022 kuluneeksi 50 vuotta. Olemme pyrkineet noudattamaan paikan löytäjien ja rakentajien Tauno ja Irja Rauman-Aallon viestiä: ”Luonto ja tunturit ovat meille henki ja elämä.” Molempien perustajajäsenten tuhkat on siroteltu lähitunturien tuuliin…

Tuomo Jantunen

 

Ladataan...