Tilaa uutiset sähköpostiisi

Ajankohtaiset järjestöuutiset 11 kertaa vuodessa.

Uutishaku

Hae aihealueittain

Ota yhteyttä

Yhdistyspalveluiden ajankohtaiset uutiset ovat Suomen Ladun tuottamia. Uutisista vastaavat Anniina Iivarinen ja Marianne Holmberg. Yhteydenotot ja palautteet:

yhdistyspalvelut@suomenlatu.fi

Tuumat ja tuntumat: 1990-luku oli vahvaa kävelyn aikaa

Tuumat ja tuntumat: 1990-luku oli vahvaa kävelyn aikaa

ma 5. heinäkuuta 2021 08.00.00

Tuumat ja tuntumat oli Suomen Ladun ex-toiminnanjohtaja Tuomo Jantusen palsta Latu ja Polku -lehdessä kesäkuusta 1989 tammikuuhun 2006. Näitä tietoiskuja tuli jäsenistön luettavaksi kaikkiaan 132 kpl. Nyt meillä on mahdollisuus lukea vielä sellaisia tarinoita, joita ei ole aikaisemmin julkaistu. Näitä on 52 kpl eli uusi historiallinen tarina joka toinen viikko kahden vuoden ajan.

Kävely on ollut lajina tärkeä Suomen Ladulle ja paikallisyhdistyksille järjestön perustamisesta lähtien. Tahko Pihkala innosti: ”Kävely on kyllin kovaa kohentaakseen vaikka ketä, muttei liian kovaa vahingoittaakseen (juuri) ketään.” Edellinen tarinani kertoi polkuretkistä, jotka alkoivat vuonna 1958. Sitten 1980-luvun lopulla ne olivat selvästi vähentyneet. Niinpä tarvittiin ”kävelyherätystä”.

Tähän tavallisen kävelyn nostamiseen tarvittiin uutta tutkimustietoa. Sitä saatiin syksyllä 1989, kun Suomen liikuntaharrastusta mitattiin valtakunnallisella kyselyllä. Se oli ensimmäinen liikuntagallup, ja sen rahoitti Seura-lehti. Tuloksista kerrottiin useissa ko lehden numeroissa sekä tietysti monissa muissa tiedotusvälineissä. Päätulos oli odotettu: kävely on edelleen Suomen suosituin liikuntamuoto. Sitä harrasti säännöllisesti 75 % kansalaisista. Myös muut ns. perusliikuntamuodot olivat keulilla. Tutkimusryhmänä toimi Ilkka Vuori, Heikki Parkkonen ja allekirjoittanut. Tietysti M-tietokeskus oli asettanut useita tutkijoita avuksemme.

Päätimme keskittää voimat kävelyn edistämiseen koko seuraavan vuosikymmenen ajaksi. Niin syntyi lukuisia kävely- ja marssitapahtumia – kotimaisia ja ulkomaisia. Monipuolinen yhteistyö sai etsimään uusia toimintamuotoja esimerkiksi Kansainvälisen Kuntoliikuntaliiton IVV:n parista.

Erityisesti suhtauduttiin innolla kaikkiin kävelyyn liittyviin tempauksiin ja ehdotuksiin. Sellainen oli ET-lehden 20-vuotistapahtuman järjestäminen. Sitä ryhdyttiin valmistelemaan lehden päätoimittaja Kaisa Larmelan ja muun henkilöstön kanssa jo vuonna 1991. Itse tapahtuma toteutettiin Helsingissä Eduskuntatalon edustalla syyskuussa 1993 teemalla ”Viisas Vitonen – aikuisten kuntokävely”. Kävelyreitille saatiin 4 000 henkilöä tapahtuman suojelijan Tellervo Koiviston ja varapuhemies Saara-Maria Paakkisen ja puheenjohtaja Jaakko Paavelan johdolla. Sekä Kaisa että Jaakko saivat kutsun Itsenäisyyspäivän vastaanotolle, jossa kävelytempausta sitten muisteltiin.

Tämä tempaus oli alkusysäys seuraavien vuosien tapahtumille, joissa parhaimmillaan oli osanottajia jo 10 000 kävelijää. Silloin siirryttiin hoitamaan lähtöjärjestelyt Olympiastadionin nurmelle.

ET-kävelytempauksen rahoittajaksi saatiin kahden vuoden ajan suuri aikakauslehti, joka levitti myös kävelykortit ja muuta kävelysanomaa sadoille tuhansille suomalaisille. Tiedotuksen avulla korostettiin, että säännöllistä, jokapäiväistä liikuntaa tarvitaan kaikissa ikäryhmissä mutta varsinkin ikäihmisten keskuudessa. Mutta kun jo toisena vuonna kävelypäiväksi saatiin kunnon sadekeli ja väkimäärä putosi puoleen, myös taloudellinen tuki loppui. Näissä tapahtumissa osanottomaksua ei ollut. Tulosta tuli Suomen Ladulle siitä, että jäsenmäärä kasvoi 1990-luvulla hyvää vauhtia.

Kahden vuoden jälkeen mukaan tulivat ensiksi Suomen Sydänliitto sekä Suomen Reumaliitto ja vuosikymmenen lopulla myös muut kuntoliikuntajärjestöt. Näistä tempauksista saivat alkunsa mm. Valtakunnallinen Kävelypäivä, Vuoden Kävelykunta ja myös Suomen Kävelyvuosi 1999.

ET-lehden 50-vuotisjuhlavuosi lähestyy. Saa nähdä, olisiko syksyllä 2023 syytä jälleen kutsua kansaa kävelemään?

Tuomo Jantunen

Ladataan...