Suomalaiset ulkoilevat edelleen erittäin suurin joukoin

ke 18. toukokuuta 2022 09.45.00

Luonnonvarakeskus (Luke) on tehnyt 10 vuoden välein Luonnon virkistyskäytön valtakunnallisen inventoinnin. Uusimman ja järjestyksessään kolmannen luonnon virkistyskäyttöä koskevan tutkimuksen Luke julkaisi 12.5. Tutkimuksella seurataan luonnon virkistyskäytön kysyntää, eli sitä miten suomalaiset vapaa-ajalla liikkuvat luonnossa, millaisia ovat suomalaisten ulkoiluharrastukset, lähiulkoilu ja luontomatkat.

Tutkimus sisältää paljon hyvää ja tärkeää asiaa ja faktaa luonnon virkistyskäytöstä. Ehkäpä tärkein tutkimuksen tulos oli, että suomalaiset ulkoilevat edelleen erittäin suurin joukoin. Suomalaisesta aikuisväestöstä (15–80-vuotiaista) noin 96 % harrastaa ulkoilua. Ulkoilulle siis riittää kysyntää, mikä on suuri mahdollisuus myös Suomen Ladulle ja kaikille jäsenyhdistyksille.

Tässä lisäksi joitain keskeisiä tutkimuksen tuloksia:

• Ulkoilua harrastetaan keskimäärin kolme kertaa viikossa, ja suurin osa ulkoilusta tapahtuu lähiluonnossa.
• Suosituin ulkoilutapa on kävely. Sitä harrastaa lähes 80 % suomalaisista.
• Monet perinteiset ulkoiluharrastukset, kuten uinti, mökkeily, marjastus ja pyöräily, ovat edelleen suosittuja ja niitä harrastaa yli puolet aikuisväestöstä.
• Ulkoiluharrastuksien suosiossa näkyvät myös uudet tavat liikkua luonnossa. Esimerkiksi frisbeegolfia harrastaa noin 20 % ja maasto- tai polkujuoksua 18 % aikuisväestöstä. Myös maastopyöräilyn ja lumikenkäilyn suosio on kasvanut selvästi 20 vuodessa.
• Retkeilyn suosio on kasvanut. Suomalaisista 37% retkeilee.
• Lasten kanssa luonnossa ulkoilu on kasvanut. Lasten kolme useimmiten käyttämää ulkoiluympäristöä ovat lähimetsä, leikkipuisto ja piha.
• Suomalaisten ulkoilu kasvoi koronapandemian aikana. Koronapandemian aikana lähes puolella arvostus luontoa kohtaan kasvoi, yli 40 %:lle ulkoilusta tuli tärkeä keino vähentää stressiä ja lähes kolmasosa aikoo jatkossa käydä luonnossa enemmän kuin ennen.

Tutkimusta hyödynnetään Suomen Ladun vaikuttamistyössä ja sitä kannattaa hyödyntää myös jäsenyhdistysten paikallisessa vaikuttamisessa. Tutkimuksen kokonaisuudessaan löydät täältä.

Hannu Tiusanen