Yhdistyspalveluiden ajankohtaiset uutiset ovat Suomen Ladun tuottamia. Uutisista vastaavat Marianne Holmberg ja Lotta Vuorela. Yhteydenotot ja palautteet:
yhdistyspalvelut@suomenlatu.fi
ma 14. lokakuuta 2019 10.40.00
Alavuden järven ja sen ravinnekuormaa vähentämään rakennettujen kosteikkojen ympärille on tehty monipuolinen, virkistyskäyttöä palveleva kokonaisuus.
Alavuden Tervajalat ovat tuoneet oman, erittäin merkittävän panoksensa olosuhteiden ja toiminnan kehittämiseen. Alavuden Kehitys Oy toteutti vuosien 2016–2017 aikana Rantojen virkistyskäytön lisääminen osana Alavuden keskustan kehittämistä -hankkeen. Paikallisten asukkaiden ideoita kerättiin suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Työ poiki tuloksia: Alavuden kaupunki on saanut tähän mennessä toteutettua ideoiden pohjalta yhdeksän investointihanketta, joiden yhteenlaskettu budjetti on melkein miljoona euroa.
Investointihankkeisiin on sisältynyt mm. laitureita, huvimajoja, rantaterassi, Rantapuiston ruoppaus, kanootteja, sup-lautoja ja veneitä. Ainutlaatuinen rakennelma syntyi, kun toteutettiin yksillä perustuksilla seisova lasikota-laavu-näkötorni. Lisäksi osittain toteutettu, mutta vielä kesken ovat Alavudenjärven kunnostushanke (2017–2020) sekä lukuisat kosteikkohankkeet.
Pahajoen kosteikko, laavu ja luontopolku
Alavuden järven eteläpäähän, Pahajoelle, alettiin rakentaa pari vuotta sitten luonto- ja kosteikkoaluetta valumavesien puhdistamiseksi. Yksityisen maatalousyrittäjä Päivi Kirmasen kosteikkohanke poiki mukanaan myös järven ja kosteikon väliin siirtomassoista rakennetun pengerpolun, joka toimii osana pidempää luontopolkua.
Pahajoen luontopolulla on komea, kaupungin rahoittama Lapuan joen ylittävä teräsrakenteinen Pahajoen kaarisilta, joka palvelee ympärivuotisia liikkujia.
Kosteikkojen virkistyskäytön kehittämiseen liittyen Alavuden Tervajalat ry rakensi talkoilla Pahajoen laavun keväällä 2019. Laavu rakennettiin niemeen, joka vuokrattiin Alavuden kaupungilta ja rahoitus saatiin Töysän Säästöpankkisäätiöltä. Aikaansaavaa ja innokasta talkooporukkaa johti Tervajalkojen puheenjohtaja Antti Vierunketo. Tervajalat vastasivat myös esteettömän polun kunnostuksesta laavulle.
Laavu alueineen on noin 4 kilometrin päässä keskustasta ja sinne on helppo tulla myös autolla. Kosteikkotyön projektipäällikkönä toimi Alavuden Tervajalkojen jäsen, Timo Rintala Alavuden kaupungilta.
Laavu ja sen ympärillä oleva luontoalue on saavuttanut huiman suosion lenkkeilijöiden ja luonnosta nauttijoiden keskuudessa. Lintuharrastajat liikkuvat myös ahkerasti alueella, sillä siellä on hyvä tarkkailla mm. kahlaajia ja harmaahaikarapariskunnan touhuja.
Lasikota ja muuta upeaa
Osana Alavuden kaupunkikeskuksen kehittämishanketta Tusan lasikota-laavu-näkötorni valmistui vuonna 2018 rantojen virkistyskäytön lisäämiseksi. Lasikota on yksi järven ympärysreitin nähtävyyksistä ja käyntikohteista. Lasikodassa on sähköllä lämmitettävät lasit ja se on suosittu talviliikkujien, potkukelkkailijoiden ja retkiluistelijoiden lämmittely- ja levähdyspaikka, kesäinen maisemapaikka ja myös erityisesti nuorten suosima kohtauspaikka. Tusan maisemareitti valaistuksineen tehtiin Leader- rahoituksella. Alavuden Tervajalat osallistuivat ranta-alueiden siistimiseen ja talkootyöhön hankkeen aikana.
Ravinteita sitovia kosteikkoja on suunnitteilla Alavudelle jopa 30. Sen lisäksi, että ne toimivat erinomaisesti luonnonsuojelua edistävinä ja linnustoa monipuolistavina paikkoina, niiden on nähty saavan aikaan myös aivan uudenlaista säpinää ulkoiluun, kuten patikointiin ja pyöräilyyn. Alavuden Tervajalat ovat olleet ideoimassa ”Kolmen kosteikon pyöräilyreittiä”, joka onkin vetovoimainen ja vaihteleva reitti.
”Hankkeiden myötä on luotu myös hyvät olosuhteet liikuntarajoitteisille luontokohteissa liikkujille. Hankkeet ovat antaneet talkootyötä eri yhdistyksille ja näin lisänneet voimaannuttavaa yhteisöllistä hyvinvointia. Ja mikä vielä parasta, lähes kaikki ideat ovat lähteneet kansalaisten ideoista!”, iloitsee Alavuden Tervajalkojen sihteeri, Taina Vierunketo.
Hankkeiden ketjuttamisesta on huomattu olevan hyötyä, sillä onnistuneet hankkeet poikivat usein jatkohankkeita. Kun suunnitelmat on tehty huolella ja pitkäjännitteisesti, niin uusienkin hankkeiden toteutumiselle on hyvät edellytykset. ”Erittäin positiivisena asiana pitäisin sitä, että eri vapaaehtoistahot ovat lähteneet innolla mukaan kehittämään toimintaa ja mm. kunnostamaan pyöräilyreittejä. He haluavat myös kantaa kortensa kekoon. Täällä on tekemisen meininki”, toteaa Timo Rintala.
Kuvat: Timo Rintala
Lue lisää:
Pahajoen luontopolku
Löytöretkiä lähelle -blogi