Esittelyssä: Henri Kekkonen

ke 25. maaliskuuta 2020 16.04.00

Juttusarja esittelee Suomen Ladun hallituksen jäseniä. Esittelyvuorossa on Henri Kekkonen Lappeenrannasta.

Olen 44-vuotias lappeenrantalainen, ja hallituksessa nyt toista vuotta. Olen Saimaan Ladun jäsen ja toiminut paikallisyhdistyksessä jo 15 vuotta. Lisäksi olen ollut mukana Suomen Ladun työryhmissä, ensin lastentoiminnassa ja nyt perheliikunnassa. Lastentoiminnan ohjaaminen ja perheliikunta, patikointiretkien suunnittelut, yhdistyksen toiminnassa mukana olo - ne ovat kaikki hyvää harrastustoimintaa. Muita harrastuksia minulla on myös maastopyöräily, frisbeegolf ja iltarastit.

Suomen Ladun hallituksessa tuntui aluksi, ettei ymmärrä yhtikäs mitään hallitustyöskentelystä! Muutaman kokouksen ja kokousmateriaaleihin tutustumisen jälkeen alkoi oppia toimintamalleja ja työtapoja, sekä ymmärtää kokonaisuutta. Paikallisyhdistyksen hallituksessa keskitytään monesti yksittäisiin tapahtumiin ja käydään yksityiskohtia myöten läpi esimerkiksi tehtävien jakoa talkoissa. Suomen Ladun hallitustyöskentely on toisenlaista: käydään lävitse taloutta, henkilöstöasioita, suunnitellaan tulevaisuutta ja visioidaan toimintasuunnitelmaa. Tietysti kaikkeen pohjatyöt on tehty Suomen Ladun toimistolla. Joka kerran tunnen oppivani aina uutta, kun luen esityslistaa valmistautuen tulevaan hallituksen kokoukseen. Monipuoliset mielipiteet hallitusjäsenten kesken elävöittävät keskustelua ja päätökset muotoutuvat keskustellen.

Suomen Ladun toiminnassa haluaisin erityisesti keskittyä aluetoiminnan kehittämiseen. Olisi tärkeää saada jokaisen latualueen paikalliset yhdistykset vuorovaikutukseen keskenään. Toivon, että tästä toiminnasta kehittyy uudenlainen ajattelumalli meidän latulaisten arkeen.

Paikallistoiminnan vaikeudet jäävät monesti huomioimatta järjestötason hallitustyökentelyssä. Seuraan yhdistysten toimintaa kotisivujen ja some-päivitysten kautta. Paikallinen toiminta on tekijöidensä näköistä ja toimii monesti erittäin hyvin. Saman toiminta-ajatuksen tai idean voisi soveltaa toisellakin paikkakunnalla, kun se vain saataisiin esimerkiksi aluetyöryhmän kautta kaikille tietoon ja sitä kautta valtakunnalliseen levitykseen. Näin useammat yhdistykset voisivat innostua toteuttamaan ja kokeilemaan jotain uutta - ehkä uusia jäseniäkin kiinnostavaa toimintaa!